Menu
+372 33 42 900
Gift card Varauspalvelut Varaa majoitus

Varauspalvelut

Toila Oru Puisto

Vuonna 1934 virolaiset liikemiehet ostivat Orun linnan ja puiston ja lahjoittivat ne Viron valtiolle Tasavallan valtionpäämiehen Konstantin Pätsin kesäasunnoksi. Orun linna tuhoutui II maailmansodan aikana.

Toilan varsinaisena koristeena pidetään Orun puistoa.

Toila-Oru puisto perustettiin 1800-luvun lopulla ja sitä on aikojen mittaan täydennetty monilla puulajeilla. Laakson oikealle puolelle, josta näkyy Suomenlahti, rakennutti huvilansa 1800-1900 luvun vaihteessa pietarilainen suurkauppias Grigori Jelissejev. Tämä kauppias omisti huviloita myös Välimeren ääressä, Valkovenäjällä ja Krimissä. Mutta Toilaa hän piti kauneimpana kaikista paikoista. ”Krim pienoiskuvassa”, – näin hänen aikalaisensa luonnehtivat Orun puistoa.
II maailmansodan vakavista sotatuhoista riippumatta Toila-Oru puisto on säilyttänyt lumousvoimansa nykypäivien saakka. Puiston maisema on korkeussuhteiltaan vaihteleva, siinä on entistetty ruusutarha, alppipuutarha sekä laululava, missä joka kesä järjestetään laulujuhlia ja ulkoilmaesityksiä.
Vuonna 1934 virolaiset liikemiehet ostivat Orun linnan ja puiston ja lahjoittivat ne Viron valtiolle Tasavallan valtionpäämiehen Konstantin Pätsin kesäasunnoksi. Orun linna tuhoutui II maailmansodan aikana.

Uus Eesti-lehti, 2. 8. 1936, kirjoittaa:

1.8.1936 vieraili Suomen presidentti Pehr Evind Svinhufvud Viron presidentti Konstantin Pätsiä Orun palatsissa. Koko Itä-Virumaa oli valmistautunut tapahtumaksi – taloja koristivat Viron ja Suomen liput. Paikallinen väki tervehtii presidenttejä Vokan kylässä – kunnan puheenjohtaja Kalju Otu sanoi:
“Suomalaiset ovat meille aina tervetulleita, olemme naapureita, mutta välillämme ovat syvemmät yhteydet. Vokan kunnan asukkaat toivoo että ottaisitte täältä mukaan parhaat muistot kansastamme ja maastamme. Tietäkää aina, että sukukansojen sydämet sykkii samassa tahdissa.“
Kansa huusi „Eläköön!“ Suomen presidentille ja orkesteri soitti „Porilaisten marssia“.
Arvoisat vieraat majoitetiin Orun palatsiin ja he ihmettelivat sekä palatsin sisätiloja että kaunista luonnolista ympäristöä.

Toila-Orun puisto Pyhäjoen alkulaaksossa on maalauksellisen seudun helmi.

Puiston erinomainen sijainti, taidokas muotoilu ja runsaslajisuus kertovat siitä, että puisto on suunniteltu antaumuksella ja asiantuntemuksella. Nykyisin Toila-Orun puistossa järjestetään kaikki Itä-Virumaan maakunnan suurimmat ulkoilmatapahtumat.
Puiston korkeuserot ovat yli 40 metriä ja niitä on käytetty osaavasti hyväksi puistoa suunnitellessa. Puiston ensimmäiset luonnokset on tehnyt riikalainen puutarhasuunnittelija Georg Kuphaldt 1800-luvun loppupuolella, jolloin itse linnakin valmistui.
Puisto levittäytyy 105 hehtaarille ja siellä kasvaa 270 eri puuta ja pensasta, mikä tekee puistosta yhden Viron lajirikkaimmista arboretumeista. Suurin osa puiston puista ja pensaista on paikallisia virolaisia lajeja. Vierasperäiset lajit ovat tavallisesti eurooppalaisia, vaikka lajistoon mahtuu mukaan myös 50 Kauko-Idän ja 50 Amerikan ystävää. Puistossa on mm. mantsurianjalopähkinä, hopeakuusi, sembramänty, pyramiditammi, korkkipuu ja harvinainen katsura.
Puistossa on viehättävä kahden graniittikarhun koristama portti, josta alkaa hollantilaisten lehmusten kuja. Lehmusten tyvet on muotoiltu pahkaisiksi ajan muodin mukaisesti. Puiston nähtävyyksistä mainittakoon vielä laululava, Jelissejevin kivenä tunnettu kivilohkare, entisöidyt suihkulähteet, noitametsän tekoluola (grotta) ja näköalapaviljonki, josta voi ihailla Suomenlahtea etelästä päin. Samassa talossa sijaitsi kahvihuone. Talon seinää verhoaa piippuköynnös, eräs puiston kasviharvinaisuuksista.

Uutiskirje

Liity Ida-Viru uutiskirjeen tilaajaksi

 

Jatkamalla sivuston käyttöä sitoudut käyttämään evästeitä. LUE ENNEMÄN Hyväksyä